torstai 18. syyskuuta 2014

Lapio, kottikset ja rautahara

Talvi lähestyy kovaa vauhtia, tai ainakin niin me toivotaan. Mukavia syysiltoja on ollut, mutta illat on tullu liian nopeaa vastaan. On jo niin pimeää että näkemistä jo haittaa! Loppurutistukseen tarvittiin pari työpäivää, jotta hommat saatiin tehtyä. (Lue Jarkko teki työn, mä toimin henkisenä tukena!)

Tällainen jättikasa lähti juurakoita ja parikannonnokkaa talon hedelmäpuiden puoleiselta puoliskolta. Koneella kun ajeli nurmikkoa, niin välillä jurahteli johonkin juurakkoon. Enää ei jurahtele! Osa oli hurjan kovassa, mutta suurin osa lähti nyt nätisti. Keväällä ei ollut mitään toivoakaan irtilähtemisestä.

Kuvat otettu 17.9.2014
Multakasa häipyi sen siliäntie! Valmiisiin monttuihin, juurakoiden tekemiin kolojen täyttöön sekä kohtiin joihin suihkuttelin reilu pariviikkoa sitten rikkaruohomyrkkyä. Hienoinen tasoittelu ja nurmikon siemenet päälle.

Kivikko alue pellon vierellä on ollut koko kesän horsmikon ja rikan valloittama. Rikat poistettu,  kivenkolot täytetty soralla. Multaa ja nurtsin siemeniä päälle. Olkoon alkuunsa nurmikolla tämäkin alue. Katsotaan mitä puskia siihe laittais... Yksi puska siellä jo on! Kolot piti sen takia täyttää, ettei käärmeet tee sinne pesiään. Meillä kun niitä näkyy olevan!!


Jonkun aikaa sitten poikien kanssa asennettiin luiskan viereen mukulakivet paikalleen.

Roskiksen paikka meille syntyi aika helposti. Ja loistavapaikka löytyikin!! On muuten piilossa, mutta ihan lähellä! Roskakuskinkaan ei tarvii peruutella tai tulla edes pihaan. Roskis ei näy kodin ikkunaan eikä edes tielle. Se pitää osata bongata oksien välistä!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti